Sosionomista on moneksi....

Opiskelujen yksi siivu on ammatillinen kasvu. Esittelimme sosiaalikasvatuksen ja sosiaalityön eri työtehtäviä saadun ryhmätehtävän pohjalta. Jo lukiessani alan lehteä, huomasin miten paljon vartijaksi tämä työ voi asettaa...
Mietteitä asiakasryhmistä:

Päihdetyö
Tällaisten ongelmien parissa pitää tuntea päihteiden vaikutuksia ja niitten tuomia oireita, sekä vieroitusoireita. Asennoituminen on ehkä vaikea pitää ammattimaisemana jos on läheinen, sukulainen kärsinyt ja omat kokemukset sekoittuvat asiakkaiden tilanteisiin. Oma persoonahan tällaisessa työssä on se työkalu.

Lapset
Tässä löytyy sellainen monipuolinen sarka, myös jatko-opintomahdollisuuksia. Silloin opinnäytetyön arvosanalla merkitystä. Myös ammatillinen perhekoti on selkeä yrittäjämäinen vaihtoehto. Mutta siihen tarvitaan kahden sitoutuminen, vaikka vain itse tekisinkin täyspäiväisesti, perheenä siihen sitouduttaisiin. Että pitää lapsista, on läsnä heidän kanssaan, siis jo luonteen puolesta tekee tämän asiakasryhmän mieluisaksi.
Kurssivalinnoilla voi vaikuttaa, että saa samalla lastentarhanopettajan pätevyyden.
Kunnallinen perhetyö tai yksityinen päiväkoti ovat vaihtoehtoja.

Vammaistyö
Tämä työ vaihtelee paljon myös asiakkaan vamman tyypin ja asteen mukaan (liikunta/kehitys/aisti...) Toiset ovat synnynnäisiä, toiset tapaturman tai jälkisairauden aiheuttamia. Löytyy vuorovaikutustaitoja, herkkyyttä tämänlaiseen palveluun, sillä ymmärrän asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden tukemisen. Osata asettua sellaisen asemaan, jonka koko elämä alkaa alusta tapaturman tai trauman vuoksi.
Vaihtoehtoja tukipalvelu, henkilökohtainen avustaja (opiskeluaikana), ohjaajana asumisyksikössä, päivätoiminnassa. Kolmannella sektorilla olisi mahdollisia kuntoutusprojekteja.
Invalidiliitto ja muut liitot antaa lisäkoulutusta.
Tässä vaiheessa tuntuu, että laitan ykkösharjoittelun toiveeksi vammaistyön. En tiedä pääsiskö ammatilliseen perhekotiin, koulu kun tekee sopimuksensa nimenomaan julkisen puolen kanssa...
Esille tuli myös SPR kontaktileirit, jota voisi tehdä kesätyönä.

Nuoret
Nuorten esittelyä kuuntelen vain toisella korvalla. Pitäisi olla kohtaamishalu, harrastuneisuutta nuorten kulttuuriin, pelivillityksiin. Ymmärtää kehityspsykologia (jota muuten juuri luetaan). Asennoituminen väkivaltaisuuteen, masennukseen..
Nuorisotoiminta on tähän mennessä vähiten kiinnostavaa mulle, enkä ihan tiedä miksi suuntautuisin siihen.

Aikuistyö
on kaikkinensa sitä ennaltaehkäisevää. Tai toimeentulon tukemista, itseapuun auttamista. Koska teen yhdistystyötä, mulla on kokemusta tästä. Saa käyttää toiminnallisia menetelmiä. Toisaalta viranomaistyö on byrokraattista, omaksuttava paljon eri palveluista, että voi ohjata asiakkaita heidän tarvitsemiinsa palveluihin ja etuuksiin. Mielenterveystyö on kuntoutustyötä, olla myös yhteyshenkilönä asiakkaan eri sidosryhmiin. Mielenterveystyön ongelma ylimedikalisointi. Näissä herkkyys, dialogisuus, pitkäjänteisyys tunnistettava itsestään. Kohdattava syömishäiriöitä, unihäiriöitä, ihmissuhdevaikeuksia...

Vanhustyö
osallisuus tähän mulla kovin mieluista, koska olen jo ollut ikäihmisten ohjaajana vapaaehtoistyössä. Heidän kanssa muistelu, askartelu ja ylipäätään yhdessäolo on arvokasta työtä. Siihen kuuluu myös kärsivällisyyttä, muistisairauksien ja monien muiden sairauksien tuntemista, sillä vanhuus ei tule yksin... Mutta...
Vanhukset jäävät helposti yksin yksilökeskeisen kulttuurin takia :/
Vaihtoehtoja kotipalvelu, päivätoiminta, hoitokoti, vanhainkoti. Mainittiin myös setlementtiliikkeen senioritoiminta.

Nimikkeitä on huisin pitkä lista, mihin työllistyy. Esim. sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja, palvelukodin johtaja, koulukuraattori, lastentarhanopettaja, kuntoutusohjaaja, toiminnanohjaaja...

Kävellessäni Siipan kanssa lumisessa metsässä rupattelimme näistä. Millekään ei tarvitse sanoa selkeästi ei tai selkeästi joo. Mutta kyllä itsetuntemusta on se, että vaalii omia kykyjä ja ottaa koko ajan selvää näköaloista! Haluan työtä jossa osallistaminen ja toimintakyvyn tukeminen on mahollista, sillä tiellä ollaan!

Moiskiksin Rauhamorsku

Yhteisnäyttely alkoi

Minun luovat lapseni ovat siellä! Työt parin vuoden ajalta kohtaavat kolmen taiteilijasiskon töiden kanssa ja katsojien kanssa! Allin leikkipaikassa :) Maanantaina syntyi Tiipii (nuorten täyttämillä lakanoilla verhottu soppi, jossa on nojatuoli, rumpu ja tulisija) ja onnistuneita ryhmittelyjä: taulutarinoita. Tuntuu huisilta, että kotona pähkäillyt asiat menivät nyt sitten todella esille.
Vieraskirjaan laitoin Kersteen mainoskortin alkuun ja pienen mietteen Ella Fitzgeraldin ja mun...

Töideni nimiä: Muutto, Kesän kuvia, Toinen toisellemme, Rehellinen itselleni, Näen puun, kuulen puun, haistan puun, Pinnan alla, Viha minussa - Avautuminen

Voikaamme hyvin! Odotan jo perjantaita, koska silloin istun työstämässä siellä Allin hengessä. Keskimmäiseen tilaan teimme sitä ajatellen työpöydän. Näen livenä mitä kävijämme tuumaavat tästä ja millä kokemuksilla lähtevät.

Kirjastolla tarkistin, että mainosjuliste ei ollutkaan esillä. Näin syntyi keskustelu näyttelyvastaavan kanssa, joka laittoi julisteemme sermiin, toivotti kävijöitä ja myyntiä. Hän kannusti myös mua hakemaan kirjaston näyttelytilaa vuodelle 2011. Siitä ei peritä vuokraa, paitsi jos haluisin pajatoimintaa ryhmätilaan, siihen kantsuisi olla apuraha. Hmm...

Kersteistä keskiviikkoa Rauhankammarista! Katson aurinkoon!