20.5.2009

Sairaan kaunis keskiviikko

Taas on lyhyt viikko, huomenna saa huokasta :)
 Ihan sairaan tiukka lukko tullut tuohon niska kuoppaan. Työkaveri kerkesi tänään antaa fysikaalista ensiapua. Huh helepotti, saattaa myös vetää helläksi illan mittaan. Ei kärsi niin halailla ;-) Vietiin porukka päivälenkille, koivut ja tammet ja vaahterat ja pihlajat kasvattavat lehtiään silmissä! Söpö sähköovien korjaaja oli yläkerrassa, me jututettiin häntä mielellään, kun ne ovet meinaa sulkeutua niin noppaan, ettei asiakkaat ehdi rolliksilla alta pois.
Totesin parin päivän aikana, että mulle pukkaa edelleen se auktoriteettikammo. Kun omasta hoidostani on kyse, eli varattu aika perjantaina. Tuli niinkun kynnys perua koko aika, ettei tartteis sovitella sitä. "Oman lapseni puolustaminen, pelkoa päin." Mokasin myös aamupalan laiton, en vastannut tarkalleen siitä, mitä puhuin.
"Kun olimme väärässä myönsimme sen heti." Minä selvitin nämä asiat kasvotusten tänään ja sain pakonomaiset ajatukset hiljentymään.
Alakerran pizzamies otti aurinkoa kotikadulla ja kyseli missä koira? Poju kun haukkuu sen a i n a kun mennään ohi ja mies vaan pusuttelee takasin (ei mua vaan koirua).
Hei nyt on uusi järjestys kamarissani :) Lattia imuroitu. Ikkunalla kukkii v a a l e a n p u n a i n e n pelargonia. Lähden koirun kanssa hakemaan auton avaimia ja ruokakauppaan.

19.5.2009

Vapautta tuoksussa tuomien

Sadeaamuna tuomen kukkien makea tuoksu ja luonnon kostea raikkaus uudistivat meitä jälleen. 

Olin surullinen. Se kertoi minulle, että sieluni on elossa. Halusin antaa anteeksi ja vilkuttaa elämäni exille. Mielikuvassani rakkaat lipuivat lautalla pois rannastani ja heiluttivat minulle takaisin. Emme tarkoita sinulle pahaa. Kiitos! Teit oman osasi, emme syytä sinua omasta osastamme. Kiitos! Olen pahoillani! Annamme anteeksi! Annan itselleni anteeksi.
Heilutan menneelle hyvästejä. Kun tulin sisälle, kurkkasin ja näin peilistä katsovat avoimet kasvot, luottavaisen hymyilyn.
 
Luin kirjastamme, että anna heti eteenpäin henkisen avun, jonka olet saanut. 
Sain kaularankaan ja yläselkään kovan pinteen ja kivun henkisistä paineista ja vedosta. Tarviin apua siihen. 
 Tässä askeleessa minun pitää toimia, voidakseni työstää suruni. Vanha arkistopöytä lähti tänään kierrätyskeskukseen. Konkreettista toimintaa yhden elämänvaiheen hyväksymiseksi ja menneeseen jättämiseksi. Tilalle tuli komeasti tyhjää tilaa!
Luotan tasan tarkkaan Jumalan tahtoon omalla kohdallani, että tyhjään "sisäiseen tilaan" tulee uutta! Näin kävi juuri tänään. Olen iloinen, tunnen rakkautta. Olemassaolosta, ryhmätovereista, tulevasta ratsastusretkestä Larizzan kanssa.

Uskon, että kaunoista puhuminen ja tosiasioiden myöntäminen avaa oven tähän päivään. Saan olla raitis tänään ja parempi minä, kuin mihin omavoimaisena pystyin. Unelmat ovat arkisia ja ne ovat totta tänään. Enkä syytä olosuhteita ellen ensin pyydä tyyneyttä ja tarkista omaa asennettani!
Tässä sananvirtaa tiistai-iltaan. Moiskikset ja sylilliset rakkautta Rauhan huoneesta :)

7.5.2009

Toukokuun touhut


Aamu on kirkas ja koivut vihertävät kun katson ikkunastani. Tänään on erilainen päivä työvalmennuksessa kun varsinainen henkilökunta on kehityspäivällä.
Pääsin kuntouttavaan työhön ryhmäavustajana ja nauttinut jokaisesta päivästä. Alun väsymyksestä ja kurkkukivusta huolimatta! Voin tehdä ihmisläheistä työtä ja toiminta voi olla kaikkea taimien koulimisesta askarteluun ja ulkoiluttamiseen. Päiväkeskukseen tullaan 1-5 päiväksi viikossa seuraa ja kuntoutusta saamaan alzheimerin vuoksi.
Nyt kirmaa aamulenkille Ollipojuni ja minä narun päässä :)
Tässä kuva vappukonsertista, jossa kuulimme mm. Tulta päin! (Mull on kylän suurin kypärä ja letku letkeä...)
Moiskis Rauhan huoneesta!