Tainionvirralta

Muisto kurssiaamusta Kaarisillalla.

Synttärihumuja kesäk.1.vloppu

Kaikki kuva-ja video-oikeudet pidätetään, ainoastaan Rauhan kammarin käytössä!

Pitsiä

Kiinnitin vanhan pellavamekon yläosaan valkean herkän pitsin. Toiset pitsit ovat vielä odottamassa, kun päätän miten
toisen mekon somistus tehdään.

Tuoksua ja taidetta

"F.F. Villan V."
Kauniilla pohdiskelevalla taiteilijaystävälläni on näyttely meneillään, menin tutustumaan siihen tänään. Juttelimme ja katselimme erityisesti hänen kokeilujaan "tilkkumaisesti" paperimassasta, väristä, kierrätyspaperia kuten puhelinluetteloa löytyi niistä. Myös hänelle jäi hyvä olo meidän Tunteiden kerste -näyttelystä. Tämän näyttelyn kolmen koplan teemoja jäi mieleen eläimet, myös pahvista rakennetut, lummeveistos. Ja miten ystäväni luo stuccopohjalle eli laastille ja marmorille herkästi, löytäen ornamenteista, kukista, pienistä lentäväisistä (ei perhosia mut jotain siivellisiä...?) Kaikki keskustelu taiteen ääressä on kiintoisaa, hän on kotoisin tästä kaupungista ja kasvattanut
lapsetkin täällä.
Iltailomme oli mennä palstalle ja puskiin miehen kanssa. Jätimme pyörät ja kuljimme polkua nokkosten, orjanruusujen, horsmien, niittyleinikkien seassa. Kun minulla on innostus päällä nyt kasvien keruuseen, häneltä voin kysyä kaikkea. Keräsin mustaherukan lehtiä ja mikä tuoksu,kun kuivatan niitä aikomuksena käyttää juomana. Keräsin myös siankärsämön lehtiä ja ne auttavat vatsaani,kun naiseuden kivut vaivaavat. Näimme, että mustaherukoita tulee paljon ja mikäs sen hienompaa. Niiden aromi ja siemenissä oleva öljy on huippua. Samoin kun näin että mies siellä touhusi ja karsi koiranputkia ja kämmeköitä, nautti olostaan, oli sekin huippua. Hän kun on tuskitellut suunnitelmiensa kimpussa ja ollut huonolla unella. Ei sellasta mieluisaa oo kuunnella.
Eilen sain työskentelykokemusta taas galleriassa, luonnonväreillä ja savella. Se oli eteenpäinvievää, mikä ei ole välttis joka kerta ollenkaan varmaa, huomannut. Sain palautetta ja tunnistamista, joka hoisi ja kannusti. Läksin sieltä kuin siivillä ja hienosti näkökulmaa tuntemusta itseeni.
Kesä vaan kiitää eteenpäin ja yhdistyskokousta pukkaa, kesäteatteria suunnitellaan pyöräretkenä... Ja kurssini,
samalla oma lomani on heti juhannuksen jälkeen!

Kaikkea elämänmakuista ja eiköhän tää kesäkin lämpene! Moiskis!

Kumun taidetta

Aivan kuin todellinen merenranta maalauksena.
Nykytaidetta viidennessä kerroksessa.
Starkopfin veistoksia.

Kukkia...

Ystävämme pihalla omena ja kriikunapuut kukkaloistossa, kielojakin oli.
Kumun taidemuseon kuvat on vielä kamerassa. Yhdistyristeily pienellä laivalla yli. Seikkailua oli löytää Kumu sieltä puiston laidalta. Näin hienoja töitä, todella taidokkaita ja mieli pyörinyt taiteessa lauantain käynnistä asti. Reissaaminen yhden päivän sisään kuluttaa. Haluan seuraavan kerran yöpyä perillä ja että jää aikaa olla puistossa, evästää, katsella...

TEDx Helsinki II - Miina Savolainen - Voimauttava Valokuva/Katsoa Toisin

Katsokaa kuvia, mitä niissä näkyy ja mitä niissä ei näy.
Kohdatkaa vuorovaikutuksessa toisenne, nähdyksi tulemisen iloa.

Vihreä aamu

Ikkunan alla havisevat tuulessa uudet lehdet. Tuomi on tuoksunut ja mustikan pikkuiset kukat punertuneet.
Kävin viikonloppumatkan työnohjauksoulutuksessa. Sen kokemukset osallisuudesta ja osaamisestani ovat käänteentekeviä.
Olen tyytyväinen, että jaoin ryhmän kanssa niitä mietteitä ja paineita joita oma markkinointi ja työnsuunnittelu nostaa. Prosessia jatkuu vaikka on palannut kotiin. Seuraavassa vaiheessa pääsemme tekemään simuloituja harjoituksia.


Löysin tällaisen linkin, jossa voi tehdä MindMappeja, tallentaa sen jpg-kuvaksi:
http://www.text2mindmap.com/

Kokeilin idealla: Rauha morskun vuodenajat. No ei tässä kaikkea tapahtunutta ole! Vai yritinkö paikata kun en ole blogia kirjoitellut hihih... :)
Olen ollut osittain netistä poissa siksikin, että mokkulani oli huollossa. Se asia ei sujunut, aika vaan kului ja M teki torstaina minun tuekseni kirjallisen vaateen. Kun menin sen kanssa liikkeeseen tulin kotiin uuden mokkulan kanssa ja sain korvaustakin. Näin ei tarvitse tyytyä asiakkaana mihin vain.

Sain kylään rakkaan ystävän. Ehdimme jutella paljon kuulumisista, se oli ihanaa ja tosi tarpeellista. Kun minulla ei ollut koiraa eikä hänellä lasta mukana, saimme keskittyä eri tavalla. Hän sai nähdä yhteisnäyttelykuvat ja tavata M:n. Kun kävimme "Diorilla", myös sain kertoa unelmani morskumekosta ja tämä kutkuttava vaihe rouvaksi tulemisesta. Olen lukenut Alkemistin, jonka tarina näyttää yksinkertaistaen elämäntietä, jota kuunnella, opetella omaa sydäntään ja Maailman sielua. Siskoni on lähettänyt minulle pitsejä, luonnonväristä ja valkoista, useaa leveyttä. Eilen ostin luovan siskon patistelulla leveähelmaisen Laura Ashleyn leningin, hänkin löysi naiselliset asut, me katsottiin kaikki toistemme sovitukset. Tarjosin kurkumagraavilohta, luomusipulia, luomuvalkosipulihapankaalia, luomuruisleipää ja luomuvadelmateetä. Laitoimme keittiöön uudet pitsiverhot, näyttää hyvältä, tuli siitä valokuviakin.

Kun nyt netistä on vielä puhetta, olen jutellut parinkin ihmisen kanssa tästä sosiaalisesta mediasta, erityisesti Facebookista. En ole nähnyt tarpeelliseksi lisätä koneella oloa liittymällä sinne. Olen jäänyt paitsi joistakin kuulumisista sen takia. Olen myös tietoinen hyvistä puolista, kun en siellä pyöri.

Olen saamassa paljon kurssiarvioita ja ne ovat "palkkaa" opiskelutyöstä. Minulla on myös pieni taideprosessi meneillään, olen tavannut erityisen ihmisen, joka tuntee taideterapian työmetodit. Uskomatonta on se, että tutun kautta tuli hieman kesätyötäkin tarjolle. Se on sellaista, mitä en jatkuvasti halua tehdä, mutta on parin viikon kokemuksena varmaan juuri sopiva. Minun kun pitäisi säästää päiviä opiskeluun, ehkä teen keikkaa yhteen lastenkotiin myös. Jossain vaiheessa ne ansiosidonnaiset päivät vain loppuu ja silloin voi olla ajankohtaisempaa myös toiminimen perustaminen.

Ihanaa kesäpäivää Rauhan kammarista!

Sosionomista on moneksi....

Opiskelujen yksi siivu on ammatillinen kasvu. Esittelimme sosiaalikasvatuksen ja sosiaalityön eri työtehtäviä saadun ryhmätehtävän pohjalta. Jo lukiessani alan lehteä, huomasin miten paljon vartijaksi tämä työ voi asettaa...
Mietteitä asiakasryhmistä:

Päihdetyö
Tällaisten ongelmien parissa pitää tuntea päihteiden vaikutuksia ja niitten tuomia oireita, sekä vieroitusoireita. Asennoituminen on ehkä vaikea pitää ammattimaisemana jos on läheinen, sukulainen kärsinyt ja omat kokemukset sekoittuvat asiakkaiden tilanteisiin. Oma persoonahan tällaisessa työssä on se työkalu.

Lapset
Tässä löytyy sellainen monipuolinen sarka, myös jatko-opintomahdollisuuksia. Silloin opinnäytetyön arvosanalla merkitystä. Myös ammatillinen perhekoti on selkeä yrittäjämäinen vaihtoehto. Mutta siihen tarvitaan kahden sitoutuminen, vaikka vain itse tekisinkin täyspäiväisesti, perheenä siihen sitouduttaisiin. Että pitää lapsista, on läsnä heidän kanssaan, siis jo luonteen puolesta tekee tämän asiakasryhmän mieluisaksi.
Kurssivalinnoilla voi vaikuttaa, että saa samalla lastentarhanopettajan pätevyyden.
Kunnallinen perhetyö tai yksityinen päiväkoti ovat vaihtoehtoja.

Vammaistyö
Tämä työ vaihtelee paljon myös asiakkaan vamman tyypin ja asteen mukaan (liikunta/kehitys/aisti...) Toiset ovat synnynnäisiä, toiset tapaturman tai jälkisairauden aiheuttamia. Löytyy vuorovaikutustaitoja, herkkyyttä tämänlaiseen palveluun, sillä ymmärrän asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden tukemisen. Osata asettua sellaisen asemaan, jonka koko elämä alkaa alusta tapaturman tai trauman vuoksi.
Vaihtoehtoja tukipalvelu, henkilökohtainen avustaja (opiskeluaikana), ohjaajana asumisyksikössä, päivätoiminnassa. Kolmannella sektorilla olisi mahdollisia kuntoutusprojekteja.
Invalidiliitto ja muut liitot antaa lisäkoulutusta.
Tässä vaiheessa tuntuu, että laitan ykkösharjoittelun toiveeksi vammaistyön. En tiedä pääsiskö ammatilliseen perhekotiin, koulu kun tekee sopimuksensa nimenomaan julkisen puolen kanssa...
Esille tuli myös SPR kontaktileirit, jota voisi tehdä kesätyönä.

Nuoret
Nuorten esittelyä kuuntelen vain toisella korvalla. Pitäisi olla kohtaamishalu, harrastuneisuutta nuorten kulttuuriin, pelivillityksiin. Ymmärtää kehityspsykologia (jota muuten juuri luetaan). Asennoituminen väkivaltaisuuteen, masennukseen..
Nuorisotoiminta on tähän mennessä vähiten kiinnostavaa mulle, enkä ihan tiedä miksi suuntautuisin siihen.

Aikuistyö
on kaikkinensa sitä ennaltaehkäisevää. Tai toimeentulon tukemista, itseapuun auttamista. Koska teen yhdistystyötä, mulla on kokemusta tästä. Saa käyttää toiminnallisia menetelmiä. Toisaalta viranomaistyö on byrokraattista, omaksuttava paljon eri palveluista, että voi ohjata asiakkaita heidän tarvitsemiinsa palveluihin ja etuuksiin. Mielenterveystyö on kuntoutustyötä, olla myös yhteyshenkilönä asiakkaan eri sidosryhmiin. Mielenterveystyön ongelma ylimedikalisointi. Näissä herkkyys, dialogisuus, pitkäjänteisyys tunnistettava itsestään. Kohdattava syömishäiriöitä, unihäiriöitä, ihmissuhdevaikeuksia...

Vanhustyö
osallisuus tähän mulla kovin mieluista, koska olen jo ollut ikäihmisten ohjaajana vapaaehtoistyössä. Heidän kanssa muistelu, askartelu ja ylipäätään yhdessäolo on arvokasta työtä. Siihen kuuluu myös kärsivällisyyttä, muistisairauksien ja monien muiden sairauksien tuntemista, sillä vanhuus ei tule yksin... Mutta...
Vanhukset jäävät helposti yksin yksilökeskeisen kulttuurin takia :/
Vaihtoehtoja kotipalvelu, päivätoiminta, hoitokoti, vanhainkoti. Mainittiin myös setlementtiliikkeen senioritoiminta.

Nimikkeitä on huisin pitkä lista, mihin työllistyy. Esim. sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja, palvelukodin johtaja, koulukuraattori, lastentarhanopettaja, kuntoutusohjaaja, toiminnanohjaaja...

Kävellessäni Siipan kanssa lumisessa metsässä rupattelimme näistä. Millekään ei tarvitse sanoa selkeästi ei tai selkeästi joo. Mutta kyllä itsetuntemusta on se, että vaalii omia kykyjä ja ottaa koko ajan selvää näköaloista! Haluan työtä jossa osallistaminen ja toimintakyvyn tukeminen on mahollista, sillä tiellä ollaan!

Moiskiksin Rauhamorsku

Yhteisnäyttely alkoi

Minun luovat lapseni ovat siellä! Työt parin vuoden ajalta kohtaavat kolmen taiteilijasiskon töiden kanssa ja katsojien kanssa! Allin leikkipaikassa :) Maanantaina syntyi Tiipii (nuorten täyttämillä lakanoilla verhottu soppi, jossa on nojatuoli, rumpu ja tulisija) ja onnistuneita ryhmittelyjä: taulutarinoita. Tuntuu huisilta, että kotona pähkäillyt asiat menivät nyt sitten todella esille.
Vieraskirjaan laitoin Kersteen mainoskortin alkuun ja pienen mietteen Ella Fitzgeraldin ja mun...

Töideni nimiä: Muutto, Kesän kuvia, Toinen toisellemme, Rehellinen itselleni, Näen puun, kuulen puun, haistan puun, Pinnan alla, Viha minussa - Avautuminen

Voikaamme hyvin! Odotan jo perjantaita, koska silloin istun työstämässä siellä Allin hengessä. Keskimmäiseen tilaan teimme sitä ajatellen työpöydän. Näen livenä mitä kävijämme tuumaavat tästä ja millä kokemuksilla lähtevät.

Kirjastolla tarkistin, että mainosjuliste ei ollutkaan esillä. Näin syntyi keskustelu näyttelyvastaavan kanssa, joka laittoi julisteemme sermiin, toivotti kävijöitä ja myyntiä. Hän kannusti myös mua hakemaan kirjaston näyttelytilaa vuodelle 2011. Siitä ei peritä vuokraa, paitsi jos haluisin pajatoimintaa ryhmätilaan, siihen kantsuisi olla apuraha. Hmm...

Kersteistä keskiviikkoa Rauhankammarista! Katson aurinkoon!