Ikkunan alla havisevat tuulessa uudet lehdet. Tuomi on tuoksunut ja mustikan pikkuiset kukat punertuneet.
Kävin viikonloppumatkan työnohjauksoulutuksessa. Sen kokemukset osallisuudesta ja osaamisestani ovat käänteentekeviä.
Olen tyytyväinen, että jaoin ryhmän kanssa niitä mietteitä ja paineita joita oma markkinointi ja työnsuunnittelu nostaa. Prosessia jatkuu vaikka on palannut kotiin. Seuraavassa vaiheessa pääsemme tekemään simuloituja harjoituksia.
Löysin tällaisen linkin, jossa voi tehdä MindMappeja, tallentaa sen jpg-kuvaksi:
http://www.text2mindmap.com/Kokeilin idealla: Rauha morskun vuodenajat. No ei tässä kaikkea tapahtunutta ole! Vai yritinkö paikata kun en ole blogia kirjoitellut hihih... :)
Olen ollut osittain netistä poissa siksikin, että mokkulani oli huollossa. Se asia ei sujunut, aika vaan kului ja M teki torstaina minun tuekseni kirjallisen vaateen. Kun menin sen kanssa liikkeeseen tulin kotiin uuden mokkulan kanssa ja sain korvaustakin. Näin ei tarvitse tyytyä asiakkaana mihin vain.
Sain kylään rakkaan ystävän. Ehdimme jutella paljon kuulumisista, se oli ihanaa ja tosi tarpeellista. Kun minulla ei ollut koiraa eikä hänellä lasta mukana, saimme keskittyä eri tavalla. Hän sai nähdä yhteisnäyttelykuvat ja tavata M:n. Kun kävimme "Diorilla", myös sain kertoa unelmani morskumekosta ja tämä kutkuttava vaihe rouvaksi tulemisesta. Olen lukenut Alkemistin, jonka tarina näyttää yksinkertaistaen elämäntietä, jota kuunnella, opetella omaa sydäntään ja Maailman sielua. Siskoni on lähettänyt minulle pitsejä, luonnonväristä ja valkoista, useaa leveyttä. Eilen ostin luovan siskon patistelulla leveähelmaisen Laura Ashleyn leningin, hänkin löysi naiselliset asut, me katsottiin kaikki toistemme sovitukset. Tarjosin kurkumagraavilohta, luomusipulia, luomuvalkosipulihapankaalia, luomuruisleipää ja luomuvadelmateetä. Laitoimme keittiöön uudet pitsiverhot, näyttää hyvältä, tuli siitä valokuviakin.
Kun nyt netistä on vielä puhetta, olen jutellut parinkin ihmisen kanssa tästä sosiaalisesta mediasta, erityisesti Facebookista. En ole nähnyt tarpeelliseksi lisätä koneella oloa liittymällä sinne. Olen jäänyt paitsi joistakin kuulumisista sen takia. Olen myös tietoinen hyvistä puolista, kun en siellä pyöri.
Olen saamassa paljon kurssiarvioita ja ne ovat "palkkaa" opiskelutyöstä. Minulla on myös pieni taideprosessi meneillään, olen tavannut erityisen ihmisen, joka tuntee taideterapian työmetodit. Uskomatonta on se, että tutun kautta tuli hieman kesätyötäkin tarjolle. Se on sellaista, mitä en jatkuvasti halua tehdä, mutta on parin viikon kokemuksena varmaan juuri sopiva. Minun kun pitäisi säästää päiviä opiskeluun, ehkä teen keikkaa yhteen lastenkotiin myös. Jossain vaiheessa ne ansiosidonnaiset päivät vain loppuu ja silloin voi olla ajankohtaisempaa myös toiminimen perustaminen.
Ihanaa kesäpäivää Rauhan kammarista!
.jpg)
