Lähimmäiset lämpimäiset

Sain osaltani rukoilla Kristuspäivänä Turkuhallissa kymmenentuhannen muun suomalaisen kanssa jokaisen Suomen kunnan puolesta. Tästä lähtee uusia rukousvirtoja ja myös uusia tapahtumia eri paikkakunnille kahden seuraavan vuoden aikana. Bussissa tuli tutuksi Pirjo. Markettaa ja Keravan tuttuja näin perillä myös. Laulujen ja eri alojen avausten myötä sai Hengessä tosi paljon siltä päivältä.
Heti sunnuntaiaamuna ponkaisimme Heikin kyytiin ja olemme siis olleet jo Jyväskylässä yhden yön yli. Siellä työväentalon tansseissa vapauduin myös ahdistavasta rajoittuneesta olostani. Tanssimisen lämpö ja jutut yhden tietyn kavaljeerin kanssa oli taas "sydämen oven avaus" minulle. Iloa ja viestin lupasin lähettää tälle M:lle.

Kuvassa kaksi tanssitaaperoa, Ilona ja tytär.

Syksyn näköä

heräsin päivätirsoilta, kun isoeno pirautti, on napannut talteen mun kameran. Hyvä et soitti, iltakävelylle mennään sinne. Aamulla tapasin psykalla sairaanhoitajan, se oli saanut vanhat tietoni ja juteltiin reilun tunnin sessio. Oon nyt siinä tilanteessa, että oon alkanut tehdä oman osani sekä raha-ahdingon että sairastelun puolesta. Se, että näin rakkaitani lauantaina äidin synttäreillä sai jotenkin muistamaan taas tarkoitusta elämälle. En tahdo itsekkyyttäni ymmärtää, itseni tunnen jo paremmin, ehkä tulen sinuksi "mielialojenkin" kanssa. Tehdään myös ennaltaehkäisyn eteen jotain.
Otsikko viittaa myös siihen, että näen nyt hieman pidemmälle. Lähtö Kristuspäivään lauantaina ja ystävän luo sunnuntaina useammaksi päiväksi :)
Sairaspväraha tuli ennätysajassa : ) Annan Korkeimman ohjata, häneltä nämä lahjat tulevat, häneltä ainoastaan tämä armo.
Kuvassa rypyttämiäni karjalanpiirakoita, leivoin omille synttäreille niitä.

se pyöreä luku

Suklaakakkukahvit ja illallistarjoilut onnistuivat ihanasti jännäämisestä huolimatta ja senkin uhalla. Niin moni muisti minua, Marketta perjantai-iltana, jolloin sytytti tuohuksen siunaamaan rakkaita ja tätä kotia. Kortit kertovat välittämisestä ja rahalla sain ostettua tarpeellisinta. Lauantain juhlistivat Ulla, Kaisa, Panu, Erkki, Pekka, Paula, Tanja, Ellu, Nitta ja Lilian. Runot, kukat ja luomulahjat ihailtavinani, jaloissa ihanat pellavasukat ja tossut. Hyvät Fiskarsin keittiöveitset isoenolta. Vielä maanantaina Marie vei miuta syömään ulos ja osti mulle leipää ja Oliivirasvaa kaappiin!

Synttärin aattona

Pitipä avata Rauhan huoneen ovi ja tulla puheille, vielä viimeistä päivää 39 vuotiaana ;-)
Mitähän kaikkea olen vuoden mittaan läpi käynyt tämän rajapyykin vuoksi! Siinä se nyt on ovella, huomisesta lähtien ei vaihtoehtoa ole. N e l j ä k y m m e n t ä vuotta. On jo aikuisiän kokemusta, on halua vaikuttaa ja vastata asioistaan. Ei enää nuori, ei vielä keski-ikäinen. Arvot selkeytyneet. Silti sama tarvitsevuus ja uteliaisuus kuin pienellä tytöllä! No tuossa mielialani korkeasuhdanteessa näin itseni jossain silkkiluomuksessa ison vierasjoukon keskellä puhumassa viisaita, hengellisiä ja nasevia elämäni kirjosta, kuin pitämässä välitilinpäätöksestä. Oli vaan niin hohtoisaa miettiä erimoisia juhlimiskuvioita.
Syyskuun kauneus on ollut mitä silmiinpistävin. Olen saanut kokea sen mielipahan läpi, monena pelokkaana päivänä. Olen myös toiminut iloisena, tuonut kotiin sienisatoa, pulahtanut uimahallin poreisiin. Juhlapäivä on asettunut omaan kokoonsa, yhdeksi viikonlopuksi pitkässä päivien helminauhassa. Asiat eivät ole tulleet erityiseen pisteeseen. Budjetti on pieni. Kouluttautumiseni ja uudet työnhaut ovat auki. Mies, jolle sydäntäni avasin ei ole jakamassa hetkeä, maantieteellinen ero on yhtä totta kuin muinakin päivinä.
Olen pystynyt tekemään omasta uudesta kodistani kodikkaamman. Täällä on minun ja Ollipojun paikka, vaikka en masennushetkinä siitä iloitse, se ilo on oikeasti olemassa. Rakkaat ystäväni tulevat perjantaina ja lauantaina, pieni joukko ja istumme naapurista lainatuilla tuoleilla. On ihan pakko päästä puhumaan ja jakamaan! Ellukin jo postitti kuinka ikävä on. Eipä siinä sitten tarjottavien tai sisustuksen laatu ja virtaviivaisuus ole se tärkein asia. On heitä jotka eivät voi olla paikalla. Siis pidän kiinni siitä hyvästä mikä on! Tämän katon alla on tunnelmaa.
Vaikka sairastaminen on vieläkin tosiasia, olen saanut asiat sujumaan, tukea on luvassa. Lääkkeen aloitus tekee omat oireensa, otettava tyynesti.
No toivon, ettei tästä tullut niin mahtipontista. Olen juuri köllötellyt tunnin karjalanpiirakoiden leipomissession jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa.