heräsin päivätirsoilta, kun isoeno pirautti, on napannut talteen mun kameran. Hyvä et soitti, iltakävelylle mennään sinne. Aamulla tapasin psykalla sairaanhoitajan, se oli saanut vanhat tietoni ja juteltiin reilun tunnin sessio. Oon nyt siinä tilanteessa, että oon alkanut tehdä oman osani sekä raha-ahdingon että sairastelun puolesta. Se, että näin rakkaitani lauantaina äidin synttäreillä sai jotenkin muistamaan taas tarkoitusta elämälle. En tahdo itsekkyyttäni ymmärtää, itseni tunnen jo paremmin, ehkä tulen sinuksi "mielialojenkin" kanssa. Tehdään myös ennaltaehkäisyn eteen jotain.
Otsikko viittaa myös siihen, että näen nyt hieman pidemmälle. Lähtö Kristuspäivään lauantaina ja ystävän luo sunnuntaina useammaksi päiväksi :)
Sairaspväraha tuli ennätysajassa : ) Annan Korkeimman ohjata, häneltä nämä lahjat tulevat, häneltä ainoastaan tämä armo.
Kuvassa rypyttämiäni karjalanpiirakoita, leivoin omille synttäreille niitä.
1 kommentti:
vau, olet synnynnäinen piirakan paistaja! Todella kauniita piirakoita!
Lähetä kommentti