Myräkkää

Tänään lumimyräkkä pyyhkii maatamme, tuuli kinostaa lunta takapihallemme, jossa yksinäisen näköinen polkupyörä peittyy valkeaan.
Tanjan vierailu piristi Rauhan kammaria, saimme jutskailla kuulumisia kuin vain siskon kanssa voi. Joulukausi tuli avattua, sillä kiersimme joulumyyjäiset Hkäällä. Sansan toimituksen huoneet olivat täyttyneet hilloherkuista, pässinpökkimistä ja muista käsitöistä. Keskustelimme yhden toimittajan kanssa joulukahvin äärellä. Tapasin myös pastorin, joka kehui sansan karamelleja "radioaktiivisiksi". Minä aktivoidun mielellään enemmänkin tuon putiikin suhteen: sansa.fi.
Näpertäjä ja visualisti minussa on vauhdissaan. Kokeilen kolmiulotteisia kuvakortteja, helmiaskartelen, teen kehystä Hetan antamaan lahjateokseen, varrasvirkkaan ja maalaan. Ateljee pystyssä, samalla näen tässä jo olevista tavaroista hyötyä joulun valmisteluun. Joulupaketti Australiaan rupeaa kans valmistumaan. Olpertti kajauttelee vuh-ääniä tiuhaan, kerrokseemme muuttavat uudet asukkaat, sekös vahdituttaa pientä karvakorvaani.
Eilen istuin tovin sukulaispoikien kanssa karaokessa. "Kellä onni, sillä kulta" tuli silleen ontuen mutta pilke silmässä. Tanssiakin sain "Kuin taivaisiin" serkun kanssa, kun toinen serkku sen lauloi :) Lahjakkaita laulajia karjalan poijjat.

Lumen lumoa

Hyvinkää on saanut kaksi lumipäivää, puiden oksilla, kasveissa ja jäätyneissä lätäköissä kimmeltävät Luojan taideteokset.
Koirani nauttii ja tartuttaa ilonsa minuun, hajut ja lumen heittely, lumienkelin tekeminen. Pihla pääsi vielä syvempään lumikokemukseen... P-Karjalassa.

Viritämme luovien siskojen näyttelyteemaa ja ekaa tapaamista vuoden 2009 alkuun. Näyttelyn aikataulu on 2010 ja siihen tehdään varaus Galleria Alliin. Paljon potentiaalia on mistä työstää. Sitten vielä mietteenä tämä blogin nimeksikin valittu lause: Elä ja anna elää. Olen vauhdikkaissa ajatuksissani ja aloitteissani sellainen päämäärätietoinen. Jo haluan luopua siitä näyttelijän osasta, joka haluisi ohjata muidenkin osat "yhteiseksi Hyödyksi"! En ole tahtipuikon heiluttaja, eivät ideani ole kuin vähäisimpiä, kaiken vapaaehtoisen ja hyödyttömän otan ennemmin, kuin että en antaisi toisten elää. Olen kiitosmielellä, että vielä pääsen mukaan, vaikka mielestäni ed. näyttelyssä en jaksanut toimia tarpeeksi kunnioittavasti ja siitä sanomisetkin sain.
Askel lehdessä Teemu kirjoitti että jos on voimia, toimia ja tiedossa tarkoitus johon niitä suunnata, ei haittaa vaikka sataisi jääpuikkoja suoraan ohtaan. Ilman luovaa toimintaa, toimimattomuus tikistyy masennukseksi. Näin se on!
Minua siivittää eniten oma osani rakkaaksi tulevan ja kanssani jakavan miehen elämässä. Tällaista vaihetta ei tosiaan antaisi pois, ihana kokea nauru, läheisyys, ikävöinti, avunanto ja arjen kommellusten jakaminen. Hehkutan siihen tästä nyt, vaikkei helposti löydy sanallista muotoa sille olemassaoloaan kasvattavalle "siunatulle ruusunpunaiselle tulevaisuudentahtoiselle nautinnolliselle" tilalle rinnassani.

Rukousnauha, rannekoru, korvakoruja

Tässä kuvassa syyskuulla väkertämiäni koruja. Koruhelmien, metallilankojen lisäksi tarvitaan pyöreäpäiset korupihdit ja pienet sivuleikkurit. Mielestäni kiehtovaa iltapuhdetta, kun
tekee hyvän kohdevalon alla. Korujen alla on kuva Hetan tilateoksesta, joka on kasveista, narupunonnasta ja sisällä valo!
Eilen seuriksella sain kokeilla helmiaskartelua korttia varten. Voi jummi kun se oli kivaa, samalla ajatuksella voi tehdä kuusen tai enkelin. Mut aika loppu kesken...

Amaryllis

Koko lauantai on kulunut kotikammarissa ja lähistöllä lenkillä. Ollipoju näkee taas eteensä ja näyttää suloiselta turkin trimmauksen jälkeen. Ne karvat tietysti häivyttivät ne puhtaat lattiat, jotka eilen luuttusin. Karvaahan se vain on... Suurimman osan sain pussiin talteen :)
Nostin viime joulusta tallettamani amarylliksen köökin ikkunalle. Alan kastella sitä ja toivon saavani taas upeat kukat. Lajike on sellainen vaaleanpunaraitainen "polkkakarkin" värinen, olin haltioissani saadessani sen viime jouluna Irmalta. Laitoin myös ikkunaan valokynttilät, iltalenkillä katson pihalta miltä ne näyttävät, imukuppien avulla voin siirtää eri muotoihin.
kukkeusvaiva taas tekee mua melankoliseksi. Ikävöinkin saunaseuraani ja tanssi-iloani. Kärsittävä vain tässä vaiheessa. Kunpa en olisi pilannut puhelua itkullani. Mut se oli mun tunne, hankalaa ettei tunneta vielä paremmin.

Verkkojen nosto kävi hyvin yhteen meiltä kahdelta

Kaunis kiiltäväkylkinen siika jäi verkkoon to 6.11. Liesvedellä. Upea tyyni ja kirkas maisema piirtyi mielikuvaksi lähtemättömästi. M sanoi, että pohjantuuli tyyntyy aina yöksi, koska se käy eukkonsa viereen nukkumaan :) Sellainen sanonta kuulemma on.
Samana päivänä näin ketun! Pellolla se pyörähti kulkunsa kesken ja katsoi minua. It was a sign!

pulinaa marraskuun alkuun

Pyhänmiestenpäivän ja talviajan myötä on eletty hämäriin iltoihin. Lehdet maatuvat ja ensimmäiset räntäsäteet pilkuttavat maisemaa. Sunnuntaina oli huikean kirkas aamupäivä.
Veli ja hänen pikkuisensa toivat ohjelmaa viikonloppuuni. Lauantaina hoisin kummilastani Minttua ja pikkuveli Eetua. Sisäleikit sujuivat, luettiin siilistä ja eri eläinten äänistä. Läheisen päiväkodin leikkipuistossa ulkoiltiin kaksi tuntia. Parasta oli pikkupukki sillalla-leikki ja kiikkumiset! Sunnuntaina kävimme katsastamassa Läykän eläimet, hevoset, vuohet, koirat ja tallikissat. Kuvasin pieniä ihmisiä ja juttelimme Pasin kanssa, paluumatkalla poikkesimme isoenon luona. Sain vielä ruokkia pesueen Rauhan köökissä. Kun he sitten lähtivät kotia kohti, jäi leikitty koti ja voipunut hoitaja, sekä aivan sipissä oleva koira ;-)
Maanantai oli kuukauden odotettu lääkärikäynti. Se oli jotensakin vaisu tapaaminen, niin ylikuormitettu henkilökunta, ei se voi olla vaikuttamatta. Keskustelu lääkityksestä käytiin kummiskin niin kuin tilanteessa pystyttiin. Aloitin eilen samantien.
Tänään oli vuorossa myös odotettu ammatinvalinnanohjaus. Siinä juteltiinkin koko työhistoriani ja otimme huomioon tämän mieliala-asian vaikuttamiset, sekä perhetaustani.
Eihän sekään psykologi mikään kristallipallon haltija ole. Huomiona kuitenkin, että minä en sihteerin tehtäviin halua, mukanaolo kehittämisessä ja ideoinnissa on minulle luontevampaa kuin arkistointi tai taustatyö. Visuaalinen hahmotuskyky, kiinnostus kieliin, luovuus... Saan tehdä testejä lisää ensi viikolla. Annan aikaa tälle nyt, etten hötkyile koulutukseen, josta huomaankin taas että vikaan meni...
Tässä olen pakannut pitkää viikonloppua varten, jonka vietän maalla tykästyksen luona. Samalla tanssireissu. Makeeta, helliä fiiliksiä...