Pyhänmiestenpäivän ja talviajan myötä on eletty hämäriin iltoihin. Lehdet maatuvat ja ensimmäiset räntäsäteet pilkuttavat maisemaa. Sunnuntaina oli huikean kirkas aamupäivä.
Veli ja hänen pikkuisensa toivat ohjelmaa viikonloppuuni. Lauantaina hoisin kummilastani Minttua ja pikkuveli Eetua. Sisäleikit sujuivat, luettiin siilistä ja eri eläinten äänistä. Läheisen päiväkodin leikkipuistossa ulkoiltiin kaksi tuntia. Parasta oli pikkupukki sillalla-leikki ja kiikkumiset! Sunnuntaina kävimme katsastamassa Läykän eläimet, hevoset, vuohet, koirat ja tallikissat. Kuvasin pieniä ihmisiä ja juttelimme Pasin kanssa, paluumatkalla poikkesimme isoenon luona. Sain vielä ruokkia pesueen Rauhan köökissä. Kun he sitten lähtivät kotia kohti, jäi leikitty koti ja voipunut hoitaja, sekä aivan sipissä oleva koira ;-)
Maanantai oli kuukauden odotettu lääkärikäynti. Se oli jotensakin vaisu tapaaminen, niin ylikuormitettu henkilökunta, ei se voi olla vaikuttamatta. Keskustelu lääkityksestä käytiin kummiskin niin kuin tilanteessa pystyttiin. Aloitin eilen samantien.
Tänään oli vuorossa myös odotettu ammatinvalinnanohjaus. Siinä juteltiinkin koko työhistoriani ja otimme huomioon tämän mieliala-asian vaikuttamiset, sekä perhetaustani.
Eihän sekään psykologi mikään kristallipallon haltija ole. Huomiona kuitenkin, että minä en sihteerin tehtäviin halua, mukanaolo kehittämisessä ja ideoinnissa on minulle luontevampaa kuin arkistointi tai taustatyö. Visuaalinen hahmotuskyky, kiinnostus kieliin, luovuus... Saan tehdä testejä lisää ensi viikolla. Annan aikaa tälle nyt, etten hötkyile koulutukseen, josta huomaankin taas että vikaan meni...
Tässä olen pakannut pitkää viikonloppua varten, jonka vietän maalla tykästyksen luona. Samalla tanssireissu. Makeeta, helliä fiiliksiä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti