... sain risaisen elämän!
Näin siteerasi tuntematonta runoilijaa vuosipäivää viettävä kahden pojan isä.
Vei multa jalat suusta... Repivää ja risaista sain. Onneksi hengellinen herääminen tuo tietoiseksi omasta toiminnastaan.
Päivät ovat taas lämmenneet ja vehreys on moninkertaistunut. Lähikaupan pihalla oli kevätriehaa, ruletin, renkaanheiton ja makkaran merkeissä. Reipas ja nauravainen Kasper se siellä veteli haitariansa, soitti ikivihreitä. Se oli tunnelmaa! Ostin heidän luokan hyväksi painetun hiirimaton, siinä on lehmä ja aurinko.
Tein Mintulle viemisiksi kehystetyn kuvan, jossa hän on Linnanmäellä karusellissa. Kokoan juttuja söpöön benettonin farkkukassiin jonka löysin Pelastusarmeijan kirppikseltä. Aloin hahmotella luumupuun oksia taulupohjalle, joka on seissyt pitkään telineellä. Mallina on ottamani valokuva.
Puhuin kummin kanssa. Oli vain annettava "ulos" näitä tekemiäni ratkaisuja. Uuden kodin suhteen, valintakokeiden, mahdollisen perheenlisäyksen. Mieluusti pysyisin itsellisenä nyt, ettei kukaan repostelisi juttujani vaan toteuttaisin ne semmoisinaan. Minussa on asustanut hyväksymättömyyden pelko. Kummi rohkaisi vain tekemään omaa elämääni omiin raameihini sopivaksi. Olen kiitollinen hänelle rempseästä tyylistä.
1 kommentti:
hih, luin tätä ja tuo perheenlisäys sana kuulostaa kauheen viralliselta. Sara-koira oli siis luonamme kolme yötä. Mukavat leikit ja kokemusta siitä, mitä puuhaa kahden koiran sopeuttaminen tietäisi.
Lähetä kommentti