25.2.2008

Milli toipumista ja litra mehua

Olen viettänyt viime päivät jalka koholla, enimmäkseen. Särkylääkkeiden käyttö tasavälein ja sisälläolo tehnyt olosta aika nyhjääntyneen.
Silti olen päivittänyt yhdistysideaa. Odotan ilolla kun Symppikset alkavat kerääntyä yhteen ja toiminnasta tulee totta.
Näin myös Elämänvirran ilmoituksen viikkouutisissa, sillä rintamalla tapahtuu kuten K mainitsikin.
Mamma on tehnyt parhaansa huushollerskana täällä. Eihän meillä ole sama tahti eikä ajattelutapa. Eilen kipusi hermostumiskäyrä korkeelle, kun ruoka ei ollut paistunut, puhelin soi jossain tietymättömissä, jalkaa särki ja menkkaränkkä riehui vatsassa. Kun puhuin Tarjan kanssa, tajusin että olen "tilannut" itelleni kärsivällisyystreenit.
Illalla kävi ystäväni P esittelemässä luomumehut, otimme molemmat kuukauden satsit ja näin testaamme, mitä vaikutusta happoemästasapainon korjaamisella on. Olen killittänyt kaksi litraa sitä kasvismehua tänään, Äiti teki jo kolmatta litraa itselleen. Otimme myös potretit toisistamme, jos tarvitaan joskus nähdä emännät "ennen" ja "jälkeen" vihermehun&happitippojen.
Poju tuli eilen illalla kotiin ja mökötti ihan selvästi mulle! Kasper toi sen äitinsä kanssa, joka on sievä kuin mikä. Ja paitsi että Kasper on tosi reipas, hauskan näköinen ja iloinen, hän soittaa myös harmonikkaa!
Raamatusta  luin Luukasta ja Markusta aamulla. Jeesuksen puhetta rakentamisesta perustan päälle ja rauhanneuvottelusta jos vastustajan taistelujoukot ovat ylivoimaiset. Tätä kirjoittaessa on hyvä olla. Kävin kaupassa ja ulkonaolo teki niin terää, hengittää täysin palkein ulkoilmaa ja katsella puunlatvoja, olla olemassa!
Tämä jalkajuttu on pieni kumminkin, viikkojen kuluessa jumppaan sen hyvään kuntoon.

Ei kommentteja: