Yksi ystäväni on toivottanut minulle onnea elämäntaipaleelleni = hiiteen elämästään.
Olen toistamiseen käytökselläni saanut sen aikaan. Yritin yöllä myöntää virheeni mahdolllisemman rehellisesti hänelle. Niinkuin työkalut sen opettavat.
Kipsilastan alta kutittaa, jalan iho joko paranee tai on niin hautunut. Mitähän sille voisi tehdä. Eilen voitelin Humektanilla sitä osaa jota uskalsin.
K menneisyydestä kävi eilen eteisessäni. Hän käytti Pojun iltakakalla. Oli tunteet aalloilla vähän aikaa ja uneenikin hän tuli. Mutta ihan OK, ei mahotonta myrskyä jäänyt. Eli yksi ystävä on palannut myös elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti